Aiemmin keväällä julkaistu luonnos pohjoismaisista ravitsemussuosituksista antoi jo viitteitä siitä, että tulevat suositukset ohjaavat kohti terveellisyyden ja ekologisuuden yhdistävää ruokavaliota. Ympäristö- ja ilmastonäkökulma näkyy suosituksissa aiempaa vahvemmin. Juhannusviikolla julkaistut suositukset ovat pohjoismaisten ravitsemussuositusten tähän mennessä mittavin päivitys, ja niitä varten on tutkittu terveysvaikutukset 36 ravintoaineesta ja 15 ruoka-aineryhmästä.
Suositukset ohjaavat entistä enemmän kohti runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, palkokasveja, perunaa ja täysjyväviljaa sisältävää kasvipainotteista ruokavaliota. Kasviksia suositellaan käytettäväksi 500–800 grammaa tai enemmän päivässä. Merkittävimpänä muutoksena aiempiin linjauksiin nähden voidaan pitää lihan ja lihavalmisteiden enimmäismäärää, joka on niiden sisältämien terveysriskien vuoksi pudotettu 350 grammaan viikossa. Vielä toistaiseksi voimassa oleva suomalainen suositus ohjaa syömään kypsää punaista lihaa ja lihatuotteita enintään 500 grammaa viikossa. Uusissa pohjoismaisissa suosituksissa enimmäismäärää on kuitenkin laskettu sen vuoksi, että lihan kulutuksen ja suolistosyöpäriskin välillä on havaittu voimakas yhteys. Lihan kulutuksella on yhteys myös kasvaneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja 2-tyypin diabetekseen. Suositusten mukaan jonkin verran lihaa kannattaa kuitenkin sisällyttää ruokavalioon muun muassa siksi, että punainen liha on tärkeä raudan ja sinkin lähde.
Kasvipainotteisen ruokavalion tärkeänä osana painotetaan ravintoainerikkaiden siementen merkitystä, joskaan tarkkaa määrällistä suositusta ei ole määritetty. Siementen ja pähkinöiden käytöllä on havaittu olevan sydän- ja verisuonisairauksien riskiä pienentävä vaikutus. Niiden sisällyttämisestä ruokavalioon kannattaa huolehtia myös ympäristöystävällisyyden vuoksi: pähkinöiden ja siementen tuotannosta syntyy muun muassa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin eläinperäisten elintarvikkeiden tuotannosta. Pähkinöiden ja siementen viljelyn ympäristövaikutukset vaihtelevat kasvilajin mukaan, mutta öljyhamppu erottuu muista kasveista edukseen erityisesti huimalla hiilensidontakyvyllään. Sen viljely edesauttaa myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä, sillä se toimii ravintokasvina kimalaisille ja mehiläisille edesauttaen pölyttäjäkantojen pysymistä elinvoimaisina.
Öljyhampun terveysvaikutuksista hyötyy nauttimalla joko siemeniä itsessään, niistä jalostettua proteiinia tai siemenistä kylmäpuristettua öljyä. Gluteenittomuutensa ja allergeenittomuutensa ansiosta öljyhamppu sopii jokaiseen ruokavalioon. Hampun siemenet sisältävät runsaasti ihmiselle välttämätöntä alfalinoleenihappoa, kaikki kaksikymmentä aminohappoa ja runsaasti kivennäisaineita. Ainutlaatuisen rasvahappokoostumuksensa ansiosta hampunsiemenöljy myös lieventää atooppisen ihottuman oireita niin sisäisesti kuin ulkoisestikin käytettäessä.
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset muodostavat tieteellisen perustan kansallisille suosituksille, joista kukin maa päättää itse kansallisten ominaispiirteidensä mukaan. Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset valmistunevat ensi vuoden puolella.