Suomalaisen ruoan päivänä 4.9. juhlistetaan jälleen kotimaista, puhdasta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa, josta saamme nauttia päivittäin. Uudet raaka-aineet ja innovatiivinen tuotekehitys vahvistavat suomalaista ruokaosaamista ja ruokaturvaa. Öljyhamppu on erinomainen esimerkki kotimaisesta, kestävästi tuotetusta raaka-aineesta, joka taipuu monenlaisiin eri tuotteisiin.
Öljyhamppua voidaan hyödyntää moniin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kasvin siemensato käytetään sellaisenaan elintarvikkeeksi, tai siitä voidaan puristaa öljyä elintarvikkeena tai kosmetiikan ainesosana hyödynnettäväksi. Öljynpuristuksen sivutuotteelle, hamppupuristeelle, on puolestaan käyttöä kotieläinten valkuaistäydennysrehuna. Kun siemensato on puitu, jäljelle jäävä hampun korsi voidaan hyödyntää esimerkiksi kotieläinten kuivikkeena. Korrella on myös käyttömahdollisuuksia rakennusmateriaalina.
Öljyhampun viljely on varsin ympäristöystävällistä, sillä se menestyy maltillisella lannoituksella, eikä sen viljelyssä käytetä torjunta-aineita. Monista muista viljelykasveista poiketen kasvilla ei ole havaittu tuhoeläimiä eikä kasvitauteja. Myöskään rikkatorjuntaa ei öljyhampulle tehdä, sillä se kasvaa nopeasti ja kasvin suuri lehtipinta-ala varjostaa pian alleen rikkakasvit, estäen niiden kasvun. Öljyhamppu edistää luonnon monimuotoisuutta, sillä kasvukauden aikana se toimii ravintokasvina pölyttäjille ylläpitäen niiden kantoja. Kasvin syvä juuristo kuohkeuttaa peltomaata ja se on hyvä esikasvi monille viljoille. Eräässä tutkimuksessa havaittiin vehnän satotason kasvaneen 10–20 %, kun sen esikasvina oli ollut öljyhamppu.
Öljyhampun sato valmistuu parhaillaan ja puinnit käynnistyvät syys-lokakuun vaihteessa. Sadonkorjuun jälkeen siemensato kuivataan kuivurissa matalassa lämmössä siementen hyvän säilyvyyden ja laadun varmistamiseksi. Sen jälkeen uusi sato jalostuu jälleen monikäyttöisiksi ja laadukkaiksi hamppuraaka-aineiksi.