Elintarvikehuoltovarmuuden merkitys korostuu poliittisesti epävakaassa maailmantilanteessa. Suomen ja koko Euroopan riippuvuus tuontivalkuaisesta, erityisesti soijasta, altistaa kotimaisen kotieläintuotannon monille riskeille. Valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen tarjoaa ratkaisun tähän haasteeseen. Kotimaisten valkuaiskasvien, kuten esimerkiksi öljyhampun, viljely paitsi vahvistaa huoltovarmuutta, on myös hyödyksi ympäristölle ja maaperälle.
Valkuaisomavaraisuus on osa huoltovarmuutta
Huoltovarmuus, eli yhteiskunnan perustoimintojen turvaaminen myös poikkeus- ja kriisitilanteissa, on ollut viime vuosien epävakaan maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi tapetilla. Yksi merkittävimmistä osista huoltovarmuutta on elintarvikehuoltovarmuus, jossa puolestaan tärkeää osaa näyttelee valkuaisomavaraisuus. Valkuaisomavaraisuusasteella tarkoitetaan sitä, kuinka suuri osa käytetystä valkuaisesta ja sen tuottamiseen tarvittavista tuotantopanoksista on kotimaista alkuperää. Maatalouden tuotantopanoksia ovat esimerkiksi eläinten rehut, siemenet, lannoitteet, torjunta-aineet, energia ja maatalouskoneet. Kotimaisen ruoantuotannon turvaamiseksi valkuaisomavaraisuutta on tärkeää parantaa, sillä tuotantoeläimet tarvitsevat paljon valkuaista. Pelkästään nurmi ja vilja kotieläinten ruokinnassa eivät riitä tuotannon optimoimiseen, vaan kotieläimet tarvitsevat myös valkuaiskasveja ruokintaa täydentämään.
Sekä Suomi että koko Eurooppa ovat riippuvaisia muualta tuodusta täydennysvalkuaisesta. Täydennysvalkuaisen lähteenä soija on maailman tärkein valkuaiskasvi, mutta sen tuotantoon liittyy useita eettisiä ja ympäristöön liittyviä ongelmia. Pääasiassa Etelä- ja Pohjois-Amerikasta tuotavasta soijasta suurin osa menee rehukäyttöön. Kiinan laajentuva kotieläintuotanto vie entistä suuremman määrän markkinoilla olevasta soijasta. Täydennysvalkuaisen heikentyvä saatavuus ja maailmanmarkkinahintojen heilahtelu ovat tekijöitä, jotka uhkaavat tuontivalkuaisesta riippuvaista kotimaista kotieläintuotantoa. Suomen omavaraisuus täydennysvalkuaisen suhteen on tällä hetkellä noin 20 prosenttia, ja vaikka kotimaisten valkuaiskasvien käyttö tuotantoeläinten ruokinnassa on viime vuosina kasvanut, on nostovaraa vielä paljon.
Valkuaisomavaraisuuden kasvattamisen edut
Valkuaisomavaraisuutta voidaan parantaa esimerkiksi lisäämällä kotimaassa tuotettujen härkäpavun, herneen, rypsin ja öljyhampun käyttöä sekä eläinten rehuna että kuluttajien ruokavaliossa. Syväjuuriset kasvit, kuten härkäpapu ja hamppu, toimivat valkuaisomavaraisuuden vahvistamisen lisäksi myös hiilensitojina ja parantavat maaperän laatua.
Valkuaisomavaraisuuden lisäämisellä on lukuisia etuja niin valtakunnallisella, alueellisella kuin yksittäisen maatilankin tasolla. Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen auttaa muun muassa pienentämään tuontirehuihin liittyviä riskejä, parantamaan ruokaturvaa sekä vahvistamaan kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Maatilan tasolla valkuaiskasvien viljely vähentää ostorehujen tarvetta kotieläinten ruokinnassa. Lisäksi se monipuolistaa viljelykiertoa samalla parantaen maan viljelyominaisuuksia ja tasaa työhuippuja tuoden liikkumavaraa rehujen korjuuaikoihin.
Elintarvikehampun jalostuksesta syntyvät sivujakeet rehukäytössä
Öljyhampputuotteiden kasvava kysyntä elintarvikekäyttöön lisää myös täydennysvalkuaisen tarjontaa kotieläintuotantoon. Hampputuotteiden jalostuksesta syntyy sivutuotteita, joille on kuitenkin hyvät käyttömahdollisuudet kotieläinten ruokinnassa. Hampussa on korkea valkuaispitoisuus ja se sisältää kaikki 20 aminohappoa, joten se on laadukas valkuaistäydennys niin märehtijöiden, siipikarjan kuin sikojenkin ruokintaan. Elintarviketeollisuuden sivutuotteiden käyttö kotieläinten ruokinnassa on myös kiertotalouden periaatteiden mukaista.
Erityisesti öljynpuristuksen sivutuotteen, hamppupuristeen on havaittu olevan naudoille soveltuva valkuaisrehu. Hamppupuriste on rypsipuristeeseen verrattavissa oleva aminohappojen lähde. Tuote sisältää runsaasti valkuaista (35 %), rasvaa ja kuitua, mutta vain vähän tärkkelystä ja sokereita. Hamppupuristetta on saatavilla FoodFarmin kautta. Myös kokonainen hampunsiemen ja hamppulese soveltuvat rehukäyttöön ja nämäkin löytyvät FoodFarmin valikoimista. Lue lisää hamppupuristeesta.
Luonnonvarakeskuksen laatimat suositukset hamppurehujen käyttöön